Me/ About us

Perheeseemme kuuluu minun lisäkseni (Kirsi Rainio), rakas aviomieheni puuseppä Atte Rainio, tytöt Pauliina ja Eveliina sekä vauhti veljekset Sampo ja Alex. Porukkaan kuuluvat tällähetkellä myös karvaturpia; Affenpinseri "Remu" "lapikas" Rölli (huostaanotettu/pelastettu) joka on isännän koira. Viiimeisenä muttei vähäisempänä, minun rakas harrastuskoira valkoinenpaimenkoira " Wanda" Veshukan Sirra Sekä toinen valkoinenpaimenkoira Wilma Finn Noorien Amalia.  Meillä on myös vuohia sekä kasvatamme villisikoja, se homma kuuluu talon isännälle.

Asumme v. 1850 rakennetussa hirsitalossa Sysmän Ravioskorvessa. Täällä ovat myös kennelimme, sekä mieheni puusepänverstas Puupaja poppeli Oy.

Itse olen ollut koirien parissa miltei koko ikäni. Sain ensimmäisen oman koirani ollessani 7-vuotias. Spanielin nimeltä Sandra. Seuraava koirani oli palveluskoira Collie Niittykastten Casanova, jonka kanssa käytiin joitakin näyttelyitä. Myös koulutuskentillä käytiin. Sieltä nuoruusvuosien koulutuskentiltä jäivätkin mieleen ne mustat parrakkaat kovaääniset koirat jotka autosta harjoituksiin tulleessaan saivat minut - pienen tytön - hurmokseen.

Siinä lienee mittään epäselvyyttä. Ensimmäinen "oma" koirani, kotoa muuton jälkeen oli luonnollisesti Suursnautseri Liebens Centurio "Jesse", Kasvattaja Pia Saarikangas (Jessen  kanssa kisattiin jäljellä.) Sen jälkeen tulivat Liebens Elantra, (jonka kanssa harrastettiin raunioita). Sitten Liebens Isaminta (kisattiin jäljellä) ja vielä Liebens Harmattan "pax".

Noina vuosina käytiin myös joitakin näyttelyitä riiseneiden kanssa. Kerran, olisikohan ollut vuonna 1994, kun sattumoisin ennen riiseneiden arvostelua. Kehässä juoksivat pienet mustat apinaa muistuttavat karvaiset otukset... Affenpinserit! Silloin päätin että, jonain paivänä haluan tuollaisen!

Syksyllä 1997, kahden vuoden odotuksen jälkeen sain ensimmäisen Affenpinseri narttuni Alisan. Vuotta myöhemmin ostin uroksen Seibrin Amorin. En ostanut urosta jalostusta ajatellen, mutta siinä hiljaa se ajatus kasvatustyöstä kypsyi. Ensimmäinen A- pentueemme syntyi tammikuun pakkasiin 2000. Kennel nimen Kiratin haimme pian ensimmäisen pentueen jälkeen. Nimi tuli meistä molemmista Kirsi ja Atte, se kuulosti hyvältä. Meille myönnettiin kennel nimi ja sen jälkeen olemme pienimuotoisesti kasvattaneet Affenpinsereitä Kiratin nimellä.

Pennut kasvavat kotioloissa, ja tottuvat syntymästä saakka elämän ääniin. Ovat osa perhettä sen aikaa kuin täällä ovat. Myymme pennut vain ja ainoastaan vastuuntuntoisiin koteihin. Olemme kasvattiemme perheitä varten jos he apua tarvitsevat. Seuraamme mielellämme kasvattiemme elämää.

Kasvatustyössämme keskitymme jalostamaan rodunomaisia yksilöitä. Meille ovat tärkeitä luonteet sekä terveys, kauneus saa tulla kaupanpäälle.